Torstaina oltiin risteilemässä kolmen huipun tukipilarini kanssa (äiti, kummitäti ja parasystävä). Laivana toimi Viking Grace ja paikan päällä meitä odotti Che Che Cheek. Suomen kuumimpia miehiä. Juhlimaan lähtiessä sain pukea tuon ihanan uuden mekkonikin päälle. Oli kyllä ratkiriemukas reissu, tuli taas huomattua kehen sitä oikein on tullut. Aina joku hukassa tai jtn muuta pientä sählinkiä ilmassa.. :D Nukutun yön jälkeen laiva keinui ja keinui, en oo koskaan ollut noin kovissa aalloissa. Onneksi ei mitään suurempaa darraa ollu. Mukaan reissusta jäi ihanat muistot, hajuvesi, vettä väkevämpää, murua rinnan alle sekä käsikoru. Nyt meen suorittamaan viimeisiä pakkaamisia, viimeinen yö tiedossa tässä osoitteessa. Tervetuloa uusi elämä. :)
Mun oma ihana yksiö. Jotenkin hassua tämä yksin olo tai asuminen. Ei tarvitse olla enää riippuvainen toisesta tai toisen tekemisistä. Pari iltaa sitten mietin oikein mitähän sitä tekisi. Ennen tuli aina mietittyä mitä toinen tulee tekemään ja mietittyä päivää vähän senkin kautta. Vähän on totuttelemista, mutta oon tähän asti ainakin viihtynyt näin. Uskon että asioitten pitikin mennä juuri tällä tavalla. "It's his lost, not mine". Tykkään kovasti tästä mun uudesta asunnosta ja siitä miten tässä on käytetty nämä vähäiset neliöt. Vaatteille on rutkasti tilaa ja kengät saan mahtumaan siihen kenkäkaappiini. Puulattiakin on aivan ihana. Tänään haettiin mm. sohva, lamppu, verhot ja pikkumatto sängyn vierelle. Vielä uupuu ruokapöytä ja yöpöytä. Kamalasti on vain mennyt kaikkeen rahaa. Tv:n sain onneksi porukoilta. Pikkuhiljaa tämäkin alkaa näyttää jo kodilta. :) Eikö se tunnekkin vielä pian siinä mukana tule. Huomenna edessä varmasti hieno Vamokin vuosijuhla Cantaressa ja myöhemmin jatkot leipiksellä. Miehillä on puvut päällä ja naisilla cocktail mekot. :) Meidän luokasta ei oo sinne varsinaisiin juhliin lähdössä kuin minä ja Reija vain. Meille on valittu sinne oikein avecitkin. :D Mielenkiinnolla odotan mitä muuta on luvassa..
